Mäkisiä sorateitä ja hellettä | Ikaalinen
19.6.2023 - Olli
Kolmas murrematka suuntautui taas hämäläismurteiden alueelle, mutta sen Ylä-Satakunnan murteiden haaraan kesäkuussa 2023. Välissä olikin ollut tutkimusvierailun ja talven takia melko pitkä tauko.
Lähdin jälleen loman alkamisen kunniaksi murrematkalle, tällä kertaa kotinurkille Ikaalisiin. Ikaalisten haastattelupaikat olivat melko kaukana toisistaan, toinen aivan pitäjän (nykyään kaupungin) koillisnurkalla ja toinen taas luoteessa.
Ajelin ensin Ylöjärven keskustaan ja sieltä edelleen vanhaa Kuruntietä Mutalaan. Pysähdyin myös pienelle evästauolle Mutalan Helmessä, joka on sympaattinen kahvila sen uudemman Kuruntien varressa. Aikaisemmista retkistä poiketen olin tällä matkalla All-Cityn gravel-pyörällä, joka on tasaisen kehno kaikilla alustoilla. Mutta hienonvärinen!
Mutalasta matka jatkui Karhen kautta kohti Ikaalisten koillisosaa. Tässä vaiheessa myös asfalttitie vaihtui sorapäällysteiseksi. Tie seuraili Tampereen ja Seinäjoen välistä rataa. Oikeastaan koko pätkä Karhesta Poikeluksentielle oli oikein nautinnollista soratietä, jossa oli mukavasti pikku nyppylöitä. Tässä vaiheessa myös lämpötila oli vielä oikein sopiva.
Ensimmäinen haastattelupaikka löytyi läheltä Seitsemisen kansallispuistoa Hulppojärven itälaidalta. Tie haastattelupaikalle oli aikas heikko ajettava, mutta paarmat pitivät vauhtia yllä. Kääntöpaikalla yksi ehti kuitenkin puraista nilkasta. En tiedä, näkyykö juuri tämä yksilö kuvassa.
Hulppojärven puhujan haastattelu on kovaa kamaa: siinä käsitellään esimerkiksi noituutta, kuoleman enteitä, trulleja, tonttuja ja syöpäläisiä. Kannattaa kuunnella!
Ylä-Satakunnan murteesta ja Ikaalisista
Ylä-Satakunnan murreryhmä kuuluu hämäläismurteisiin, josta kirjoitin myös edellisessä osassa. Näin ollen murre on pääpiirteiltään samanlaista kuin tuossa osassa käsitellyssä Sydän-Hämeessä. Tavallisia piirteitä ovat esimerkiksi diftongien avartuminen (nuari tyämiäs) ja l yleiskielen d:n vastineena (lähletään ‘lähdetään’).
Ylä-Satakunnan murteen tunnistettavin piirre on ollut pitkän aa:n ja ää:n ummistuminen oo:ksi ja ee:ksi: moo ‘maa’, pee, ‘pää’, Kankoonpee ‘Kankaanpää’. Myös esimerkiksi s voi soinnillisen äänteen edellä muuttua h:ksi: kirvehmiäs.
Ikaalinen on melko keskellä Ylä-Satakunnan murteen puhuma-aluetta, joka ulottuu Virroilta Kankaanpään kautta Punkalaitumelle asti. Maantieteellisesti Ikaalinen on perinteinen maalaispitäjä, jossa vesireitit ovat olleet tärkeämpi kuin maantiet. Asutus on keskittynyt Kyrösjärven rannoille ja kulkeminen kauppalaan (nykyinen keskusta) on ollut huomattavasti nopeampaa järven yli kuin maata pitkin kiertäen.
Lämpötila nousee
Poikeluksentieltä laskettelin kohti Luhalahden kylää ja Kyrösjärven rantaa. Tässä vaiheessa lähestyttiin puoltapäivää ja lämpötila alkoi olla sen mukainen. Korkeimmillaan lämmön piti nousta noin 30 asteeseen, joten olin lähtenyt aikaisin saadakseni olla mahdollisimman pitkään viileämmässä.
Luhalahdentietä jatkoin kohti luodetta. Toinen haastattelupaikka oli Kyrösjärven pohjoisrannalla Kallionkielen kylässä. Olin etukäteen katsonut, että kylään pääsee joko mukavaa asfalttitietä tai hieman seikkailunhaluisemmin soratietä. Valitsin jälkimmäisen. Kävi ilmi, että soratie oli hyvin vanha ja ilmeisesti siitä oli hiljattain ajettu jollain metsäkoneellakin.
Kallionkielen kylässä näin myös ensimmäiset vilaukset itse Kyrösjärvestä, vaikka olinkin periaatteessa pyöräillyt sen rantaa jo hyvän matkaa. Toinen Ikaalisten puhuja on myös erittäin hauska ja juttelee niin ikään tietäjistä ja noidista. Molempien puhujien haastatteluissa esiintyy kurulainen tietäjä Tilli, joka on parantanut alueen eläimiä ja ihmisiä. Esimerkiksi Kallionkielen puhujalta Tilli oli parantanut hevosen ja ottanut vaivanpalkaksi pullollisen viinaa.
Kallionkielen jälkeen käännyin ympäri ja ajelin samaista Luhalahdentietä takaisin. Pysähdyin matkalla erittäin viihtyisään kyläpuotiin vohvelille. Vohvelin jälkeen jatkoin Kyrösjärven rantaa aina Ylöjärven Viljakkalaan ja Hämeenkyröön asti.
Pidin Hämeenkyrön keskustan jälkeen taukoa alikulussa, joka oli harvoja paikkoja, joista löysin vielä varjopaikan. Ilmeisesti laskin pyörän jotenkin varomattomasti kyljelleen, kun liikkeelle lähtiessä huomasin, että takarengas oli täysin tyhjä. Niinpä vielä viime hetkillä meni rengashommiksi. Ironisesti minulla olisi kotona ollut pyörään uusi tubeless-rengas, jota en ollut jaksanut vaihtaa tälle lenkille (asiaan vihkiytymättömille tubeless on rengastyyppi, jossa ulkorenkaan sisällä on litkua, joka paikkaa pienet reiät itsestään).
Renkaanvaihdon jälkeen ajelin vielä Hämeenkyrön maisematien kautta Pinsiöön ja sieltä laskettelin kotiin Nokialle. Ikaalinen oli siis neljäs murrematkakohde ja yhteensä haastattelupaikkoja oli nyt koluttuna 8/86.
Suomen kielen näytteitä -sarjan haastattelut ovat kuunneltavissa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla: Ikaalinen.
Reitti kokonaisuudessaan Stravassa.