Sadetta Suomenselällä // Kauhava, Lappajärvi, Saarijärvi
27.7.2026 - Olli
Kesän 2026 viimeisellä murrematkalla pääsin viimein niin sanotun savolaiskiilan pariin eli Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen välimaastoon. Sää oli sateinen, mutta tällä kertaa sain kaikissa suunnitelluissa käytyä.
Navigointihaasteita
Otin aamujunan Nokialta Kauhavalle, mihin pääsin noin kymmenen aikaan. Kaikki näytti hyvältä, kunnes käynnistin navigointilaitteen. Laite näytti suoraa viivaa junaradan yli, mitä hieman ihmettelin, mutta ajattelin, että tässä on jokin tilapäinen häiriö ja jatkoin viivan suuntaan. Noin kilometrin jälkeen tajusin, että laitteessa ei ole reittiä ollenkaan, vaan suora viiva reitin päätepisteeseen. Tiesin, että ensimmäinen haastattelupaikka on melko lähellä, joten päätin navigoida sinne kännykän avulla ja säätää sitten reitin laitteeseen. Haastattelupaikka löytyikin hyvin eteläpohjalaisesta maisemasta.
Sain lopulta reitin lähetettyä laitteeseen Bluetoothin avulla eri reitintekosovelluksesta kuin millä se oli alun perin tehty. Ongelmana oli tässä vain se, että alkuperäiseen reittiin olin vaivalla lisännyt välipisteitä, jolloin laite kertoisi, että esimerkiksi kauppaan olisi 5 kilometriä matkaa. Toisesta sovelluksesta lähetetyssä reitissä näitä ei ollut. Tämä on henkisesti yllättävän iso juttu, kun näkee, että seuraavaan “kohteeseen” on joitakin kilometrejä eikä pelkästään satoja kilometriä reitin päätepisteeseen. Mutta näillä mentiin mitä oli tarjolla.
Jatkoin matkaa itään kohti Lappajärveä. Toinen Kauhavan haastattelupisteistä oli aivan Lappajärven rajan tuntumassa. Rajanaapuruudesta ja samaan maakuntaan kuulumisesta huolimatta Kauhava kuuluu siis Etelä-Pohjanmaan murrealueeseen, kun taas Lappajärvi lasketaan jo savolaismurteisiin. Toinen haastattelupaikka löytyi hieman päätieltä sivuun ajettua. Tämä oli selvästi jo käytöstä poistunut talo.
Kuten kuvasta ehkä näkee, tässä välissä oli alkanut sataa. Sadetta jatkuikin koko matkan ajan säännöllisen epäsäännöllisesti. Kauhavan toiselta haastattelupisteeltä oli mukava laskettelu Lappajärven rantaan. Ensimmäinen Lappajärven haastattelupaikkakin tuli pian vastaan järven länsirannalla. Edellisestä poiketen tämä oli taas oikeinkin iso, selvästi asuttu maatalo.
Matka jatkui Lappajärven keskustan ohi järven pohjoispäähän ja sieltä taas järven itäpuolelle. Toinen haastattelupaikka olisi jo melko kaukana itse järvestä lähellä Vetelin rajaa. Täällä alkoikin jo tulla jonkin verran ylämäkiä, joita ei tässä vaiheessa ollut ollut juuri lainkaan. Lopulta talo löytyi heinittyneenä. Asuttujen talojen saldo tähän asti siis 2 / 4.
Pian haastattelupaikan jälkeen pääsin kääntymään lounaaseen kohti Vimpeliä. Matka jatkui taas pitkälti alamäkeen kohti Lappajärven rantaa, mutta harmillisesti tässä kohtaa alkoi myös vastatuuli, joka vaivaisi oikeastaan koko loppumatkan. Vimpeliin saavuin kuitenkin ihan hyväntuulisena ja kävin ottamassa kuvat sekä Vimpelin saarikentältä että pyöreästä kirkosta.
Olin alun perin suunnitellut syöväni Alajärvellä muutaman kymmenen kilometrin päässä Vimpelistä, mutta Vimpelin keskustan läpi pyöräillessäni huomasin, että sielläkin oli hampurilaisravintola Rolls. Ajattelin, että täällä on varmaan vähemmän väkeä kuin Alajärvellä, joten pysähdyinkin syömään jo tässä. Katsoin samalla, että kohta tulisi saderintama, josta voisin ehkä välttää osan ravintolassa istuen. Tämä ei lopulta onnistunut kovinkaan hyvin, koska noin 10 minuuttia ravintolasta lähdön jälkeen sade vasta yltyi. Sen verran runsaasti satoi, että piti pysähtyä uimarannalle pukemaan ihan sadevarusteet päälle (tähän asti olin antanut vaatteiden vaan kastua). Samalla tuli otettua edes yksi kuva itse Lappajärvestä.
Keuruun-Evijärven välimurteet eli niin sanottu savolaiskiila
Etelä-Pohjanmaan järviseutu (nykyiset Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Evijärvi ja Soini) kuuluvat siis yhdessä Ähtärin kanssa eri murrealueeseen kuin koko muu Etelä-Pohjanmaan maakunta. Järviseutu kuuluu savolaismurteiden Keuruun-Evijärven välimurteisiin eli tuttavallisemmin savolaiskiilaan. Kiila saa nimensä siitä, että se kurottuu pitkulaisena länsimurteisiin kuuluvien Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan murrealueiden väliin. Näin suomen kielen itämurteet tulevat oikeastaan hyvin lähelle Itämeren rantaa. Syynä savolaismurteiden laajalle levikille näinkin pitkälle pidetään ainakin kaskiviljelyä, jossa muutaman vuoden jälkeen vaihdettiin paikkaa seuraavaan metsään.
Järviseutu on myös maantieteellisesti melko erilaista seutua kuin muu Etelä-Pohjanmaa. Järviseudun kunnat kuuluvat Suomenselän alueeseen, joka toimii vedenjakajana Pohjanlahteen laskevien jokien ja sisämaan järviin laskevien jokien välillä. Alueelle on tyypillistä karu, soinen luonto, jossa talvet ovat ympäröiviä alueita runsaslumisempia ja kasveilla on heikommat menestymismahdollisuudet. Näin Järviseutu ei ole varmaankaan näyttäytynyt yhtä houkuttelevana alueena pidempään viljelyskäyttöön.
Siinä missä Etelä-Pohjanmaan murre on hyvin selvästi länsimurretta (aiheesta esim. tässä blogitekstissä), Järviseudulla savolaisvaikutukset ovat selkeitä, vaikka luonnollisesti vähäisempiä kuin Savon sydänmailla. Esimerkiksi yleiskielen d:n vastineena esiintyy kato kaikissa asemissa (tehä, kuuen), yleiskielen ts:n vastineena on ht (mehtä) ja kieltosanana on elä. Sen sijaan sellaiset perinteiset savolaisuudet kuin konsonanttien kahdentuminen (geminaatio: tullee, tekkee) tai diftongiutuminen (mua ‘maa’) eivät kuulu savolaiskiilan murteeseen.
Soinista Saarijärvelle
Alajärven jälkeen jatkoin matkaa edelleen vesisateessa kohti Soinia. Tässä olisi ollut mahdollista ajaa suorempaa päällystettyä tietä, mutta koska kyseessä oli kantatie (joita inhoan), ajoin mieluummin pienempää tietä, joka oli osittain myös hiekkaa. Soinissa alkoi olo tuntua vähän kurjalta sateen ja vastatuulen jäljiltä ja pysähdyin kauppaan täydentämään eväsvarastoja. Soinin jälkeen olikin oikein mukavaa tietä (7140) kumpuilevissa kangasmetsissä eikä juurikaan liikennettä. Tämän pätkän jälkeen alkanut tie 633 kohti Saarijärveä taas oli aika mielensyövyttävä kokemus, suora ja mäkinen tie, jonka varrella ei ollut MITÄÄN. Illan jo pikku hiljaa hämärtyessä tuntui, että tiellä menee ikuisuus ja otin pienen ekstratauonkin tien varressa, kun ei meinannut usko riittää.
Lopulta pääsin kuitenkin pois tältä tieltä pienelle hiekkatielle kohti Saarijärven haastattelupaikkoja. Saarijärven haastattelupaikat olivat hyvin lähekkäin keskustan länsipuolella Ensimmäinen haastattelupaikka oli Muittarinkosken läheisyydessä. Koski kuohuikin komeasti.
Toiselle haastattelupaikalle piti kivuta aikamoista mäkeä ylös karkealla soratiellä, mutta lopulta pääsin paikalle. Paikka olikin oikein kaunis, mutta tämäkään talo ei selvästikään ollut ollut enää vuosiin asuttu. Saarijärven paikat siis käyty noin puolen tunnin sisään toisistaan. Saarijärvi kuuluu savolaismurteiden Keski-Suomen murreryhmään, josta olen kirjoittanut viime vuoden Pihtiputaan retken yhteydessä.
Toiselta haastattelupaikalta nousin jälleen kerran mäkeä ylös (miten täällä voi olla pelkkiä ylämäkiä?) kohti Saarijärven keskustaa. Jonkin matkaa hiekkatietä kiivettyäni päätin laittaa teltan pystyyn jonkin matkan päähän tiestä, kun sattui sopiva paikka kohdalle. Olin siis tällä kertaa varautunut teltalla enkä tavallisesti reissuilla mukana olevalla bivy-pussilla. Tämä olikin hyvä päätös, koska telttaa pystyttäessä alkoi melko kova sade, ja telttaan meneminen märkänä on huomattavasti helpompaa ja mukavampaa kuin bivy-pussiin. Teltassa vielä vähän iltapalaa ja kamojen selvittelyä, ja lopulta unta kaaliin.
Vettä ja vastatuulta
Aamusella kömmin ulos teltasta ja pakkasin kamat kasaan. Ajoin muutaman kilometrin (jälleen hyvin mäkistä reittiä) Saarijärven keskustaan, jossa pysähdyin kauppaan ostamaan aamupalatarvikkeita. Söin eväitä kaupan pihalla ja täytin pullot, jonka jälkeen jatkoin matkaa Uuraisten suuntaan. Saarijärven ja Uuraisten väli olikin aika mukavaa ajeltavaa. Sen sijaan Uuraisten ja Multian väli, joka oli seuraavaksi edessä, oli eilisen pitkän suoran toisinto: välillä ei ollut kertakaikkiaan mitään muuta kuin suoraa, mäkistä tietä. Varmuuden vuoksi reitillä oli tietysti myös vastatuuli.
Lopulta pääsin Multialle (Multiaan?) ja pysähdyin jälleen kaupalle ostamaan evästä. Kaupan pihassa oli mukava pöytäryhmä, jossa istuskella ja syödä. Kuten tavallista näillä pienemmillä paikkakunnilla, sain nopeasti jututtajia. Toinen pyöräilijä oli ajanut paikalle Keuruulta ja odotteli pankin aukeamista. Juteltiin siinä niitä näitä pyörämatkailusta. Mukava kohtaaminen.
Olin ajatellut ajella jälleen pienempiä hiekkateitä kierrellen Haapamäelle ja sieltä edelleen Ruoveden kautta Teiskoon ja kotiin. Olin kuitenkin jättänyt option auki kiskobussille, joka lähtee Keuruulta ja pysähtelee monissa Koillis-Pirkanmaan pikkukylissä. Katselin Multian kaupan pihassa sadetutkaa, joka näytti siltä, että koko loppupäivän Pirkanmaalla tulisi vettä. Päätinkin lopulta ajaa toisen pyöräilijän tavoin kantatietä 58 Keuruulle ja jatkaa sieltä junaradan vartta sen aikaa kuin huvittaisi tai vaikka kotiin asti. Kantatieltä pystyi tekemään muutaman sivutiekoukkauksen, joita käytin hyväksi, koska kantatien ajaminen oli tavalliseen tapaan aika hanurista. Matkan varrella alkoi myös odotusten mukaisesti sataa.
Keuruulla katsoin, että kiskobussin lähtöön on vielä aikaa, joten jatkan matkaa etelään. Melko pian Keuruun jälkeen sade yltyi ja kasvoi kaatosateeksi ennen Vilppulan Kolhoa. Niinpä päätin, että tämä saa riittää, kun edessä olevat reitit olivat aika lailla entuudestaan tuttuja. Varasin lipun kiskobussiin (johon näemmä tarvitsikin ostaa myös pyöräpaikka, onneksi niitä vielä oli) ja jäin odottamaan Kolhon asemalle junaa kaatosateessa.
Kiskobussilla köröttelin Tampereelle, josta ajoin vielä kotiin Nokialle sateessa ja vastatuulessa. Vähän siis tuli lyhennettyä matkaa välistä. Tällä reissulla tuli taas yksi murrealue Suomen kielen näytteitä -sarjasta valmiiksi, sillä Kauhava oli viimeinen Etelä-Pohjanmaan kohteista. Valmiit murrealueet ovat siis hämäläismurteet, Etelä-Pohjanmaan murre, lounaiset välimurteet ja kaakkoismurteet (ilman Venäjän kohteita). Sen sijaan Peräpohjolassa en ole käynyt vielä ollenkaan. Ehkä sinne siis ensi vuonna.
Suomen kielen näytteitä -sarjan haastattelut ovat kuunneltavissa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla.
Reitit Stravassa:
Päivä 1
Päivä 2